Vasemmisto on minulle kuin äidin kutoma lämmin ja kirjava villasukka, joka on lojunut vuosikausia pölyisenä komeron nurkassa. Sen olemassa olon on tiennyt, mutta käyttö on ollut vähäisempää. Viime eduskuntavaalien jytky säikäytti niin, että varpaat viilenivät. Tuli töppöselle käyttöä. Lupauduin Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Maailma siitään tuskin paranee, ei edes oma kunta, jossa sinällään tietyt perusasiat ovat ihan kunnossa. Kuitenkin. Olen asunut Leppävirralla 23 vuotta ja koko tuon ajan on hiertänyt tämän seutukunnan pinnallinen yhtenäisyys. Ollaan samaa mieltä kaikesta niin vahvasti, ettei se jätä minkäänlaista sijaa nähdä asioita toiseltakin kantilta. Uudet ajatukset taputellaan hyväntahtoisesti joutavaksi haihatteluksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite lähiruuan lisäämiseksi kouluruokailuun on hyvä esimerkki tästä. Myönnetään ajatus hyväksi, mutta ei tehdä asialle mitään.

Kulttuuri

Lehtien tapahtumat – palstoja seuraamalla näyttää, että Leppävirralla ei tapahdu mitään. Kuitenkin tekijöitä, harrastajia ja ajattelijoita on. Heidät on saatava esiin rikastuttamaan yleistä ilmapiiriä, hämmentämään seisovaa vettä. Jos halutaan osoittaa arvostusta erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen työlle on se tehtävä tukemalla niiden toimintaa tasapuolisesti, joka ei tarkoita mitään poliittista jakoperiaatetta vaan sitä, että myös pienet marginaaliryhmät tulevat huomioiduksi . Tuki voi olla joko taloudellista kuten avustukset ja tilat mutta myös aineetonta. Kunta voisi tarjota kaikille vapaaehtoistoimijoille tasapuolisen foorumin tuoda toimintaansa esiin. Näin asukkaat osaisivat hakeutua mieleiseensä seuraan. Tällainen foorumi saattaisi kannustaa johonkin ihan uuteenkin toimintaan. Kynnys kaikenlaiseen osallistumiseen tulee olla matala. Aktiivinen kuntalainen ottaa kantaa ja ryhtyy huolehtimaan muutenkin lähiympäristönsä hyvinvoinnista, ryhtyy kulkemaan silmä kädessä. Harrastusten ja järjestöjen kautta ihmiset tutustuvat toisiinsa, verkostoituvat. Henkinen ilmapiiri raikastuu.

Yrittäjyys

Yrittäjyys on sana, jota ei hevin liitetä Vasemmistoliittoon. Kehottaisin kuitenkin lukemaan puolueen yrittäjäpoliittisen kannanoton, ei se polta. Vasemmistoliitto kiteyttää hyvin pienyrittäjän ongelmat ja antaa niille selkeämmät, syvällisemmät ratkaisukeinot kuin koskaan yrittäjäjärjestöt.
Yrittäjyys ei ole minulle arvo sinänsä, vaan muoto harjoittaa omaa ammattia. Ihmettelen, kuinka kummassa ei voida kunnallisella puolella toteuttaa esim. hyvää vanhustenhoitoa, kun se suunnilleen samalla rahalla onnistuu yksityisellä puolella. Tästähän tuli tutkimuskin hiljattain, että näin on. Pidän hyvänä, että yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tarkassa yhteiskunnan valvonnassa. Miksi ei kunnallinen?

Huoli ja uteliaisuus

Väki vähenee, automatisaatio syö työpaikkoja ja ihmiset kouluttautuvat ammatteihin, joita ei voi harjoittaa ”korvessa”. Koulut ja kylät tyhjenevät. Jotkut meistä kuitenkin jäävät ja kaikki me tarvitsemme samat palvelut ja turvan asuinpaikasta riippumatta. Nämä seikat myllertävät kuntakenttää. Haluan olla tämän myllerryksen ytimessä vastuullisena, tiedonhaluisena ja uteliaana kansalaisena.