– Leppävirran kunnan talousarviosta 2011 ja taloussuunnitelmasta 2011-2013

Ryhmäpuheenvuoro Leppävirran kunnan talousarviosta 2011 ja taloussuunnitelmasta 2011-2013
Kaisa Korhonen

LEPPÄVIRRAN VASEMMISTON MIELESTÄ KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2011 ON IHAN OK.

Siihen nähden, että maailmalla ja Euroopassa eletään edelleen epävakaisia aikoja, Leppävirralla on tehty luottavainen ja palvelut turvaava talousarvio, ja tärkeitä investointeja on luvassa myös suunnitelmavuosille. Ensi vuoden suhteen meillä ei ole suurempaa hätää, taloutta hoidetaan maltillisesti ja lainarasite on edelleen kohtuullinen.

Suunnitelmissa on paljon hyvää: Palvelut pysyvät pääosin entisellä tasollaan. Alvari-perhetyö turvataan, ja ennaltaehkäisevä työ lapsiperheiden parissa ja mm. lapsiperheiden kotipalvelu on ainakin suunnitelmissa mukana. Hoivapalveluissa henkilöstövajetta aletaan korjata uusien työntekijöiden palkkaamisella.

Silti, vaikka talous on ollut aina ihan kunnossa, Leppävirran kunta on pitänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksut niin korkeina kuin laki sallii. Esimerkiksi terveyskeskuksen palveluiden käyttäjät ovat pääosin niitä, jotka eivät ole työssä: eläkeläisiä, työttömiä, äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevia. Onko reilua että työssäkäyvä palkansaaja saa ilmaisen työterveyshuollon mutta se, joka ei nauti palkkaa, maksaa terveydenhuollosta? Pieniä summia, sanotaan. Niin sanojan mielestä, mutta sanojat ovat olleet kaikki niitä palkkaa nauttivia. Meillä Suomessa on suuret terveyserot erilaisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten välillä. Tämä epäkohta meillä olisi varaa korjata, tämä olisi myös terveydenedistämistä parhaimmillaan.

Joskus on tainnut tulla tuikeastikin arvosteltua tavoitteenasettelun hataruutta. Nyt talousarviokirjan luettavuus on edelleen parantunut, ja suurin osa mittareista ja tavoitearvoistakin alkaa jo olla hyviä, ja niitä voidaan käyttää arvioinnin välineenä. Vielä joillain hallinnonaloilla tavoitteet ovat löyhiä eikä niiden toteutumista pysty osoittamaan. ”Paraneminen” ei ole varsinaisesti mittarin tavoitearvo, jos mittaria ja asteikkoa ei ole määritelty.

Paikoitellen tavoitteissa on kummastuttavia yksityiskohtia: onko tosiaan tavoitteena, että vain vähintään 50% alakoulun oppilaista pääsee kouluun alle kahdessa tunnissa? Loput pienet koululaiset eli lähes puolet alakoululaisista voi käyttää siis koulumatkoihin yli kaksi tuntia?

Kulttuuritoimen tavoitteenasettelulta ja raportoinnilta toivoisi enemmän kunnianhimoa. Meillä on paljon aktiivista ja hyvää kulttuuritoimintaa sekä paljon taiteen- ja kulttuurintekijöitä ja -harrastajia. Kulttuuritoimen työtä voisi tuoda esille selvemmin, jotta nekin ymmärtäisivät, jotka eivät itse kulttuuria harrasta eivätkä sitä ympärillään edes huomaa.

Hallintokuntien yhteistyö ei suunnitelmasta kovin hyvin lukijalle avaudu: mikä on nuorisotoimen ja koulutoimen yhteistyö syrjäytymisen ehkäisyssä? Miten nuorisotoimen ja Soisalo-opiston harrastetarjontaa koordinoidaan? Toisaalla halutaan myydä tyhjiä kiinteistöjä, toisaalla tulisi huolehtia kylätoiminnan tilatarpeista?

Investointilistoilla on meille tärkeitä peruspalveluita: puhdasta vettä virtaa koteihin ja likaista ulos. Vanhusten asumispalveluiden paloturvallisuutta parannetaan. Laajan pitäjän alueella pääsy nykyaikaisten tietoliikenneyhteyksien äärelle on tasa-arvokysymys.

Tulevat vuodet lupailevat hyvää myös kulttuurin ja sivistyksen saralla: kirjaston remonttia, kesäteatteria, monitoimitalon suunnittelua. Tässä kohdin tosin toivoisin suunnittelijoilta rehellisyyttä sen suhteen, voiko oikeasti sama tila palvella sekä liikuntaa että kulttuuria, vai onko kulttuurin mukana pitäminen tässä ollut vain keino saada hankkeelle laajempaa kannatusta?

Tulevien vuosien suuri haaste on kunnan oman organisaation sovittaminen tuleviin muutoksiin. Meillä on jo päätetty, että pian suurin osa kunnan palveluista tuotetaan muuten kuin oman kunnan työnä: erilaisissa liikelaitoksissa ja kuntien yhteenliittymissä tai muissa hallintohäkkyröissä. Meillä täytyy olla keinot valvoa ja varmistaa palveluiden laatu ja saatavuus sekä niiden tuottamisen eettisyys ja ekologisuus.

Meillä täytyy olla myös virkavastuulla toimivat osaavat ”ostajat” siis viranhaltijat, jotka tietävät mitä on tilattu, mitä on sovittu ja mistä maksetaan ja millä perustein. Ulkoistettua toimintaa ei voi jättää tuottajan vastuulle, vaan vastuu on edelleen yhtä lailla kunnan ja meidän kuntapäättäjien.

Puheenvuoron lopuksi on aiheellista kiittää kunnan oivallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä, sekä toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin leppävirtalaiselle.

Sivut

STATCOUNTER

godaddy tracker

Haku

Vasemmistoliitto